keskiviikko 30. elokuuta 2017

Hankkeiden välistä vuorovaikutusta ja synergiaa

Kauhajoen lukiossa on viimeisten 2 lukuvuoden aikana toiminut samaan aikaan hanketta: Opetushallituksen rahoittama kehittämishanke "Liikettä lukioon" sekä Erasmus+ ohjelmasta rahoitettu eurooppalainen kumppanuus- ja liikkuvuushanke "Arctic Wind and Southern Sun - Sustainable Entrepreneuship Education" (WS-SEE). Hankkeet ovat täydentäneet toisiaan, sillä molempien keskeisenä tavoitteena on ollut laajentaa perinteistä koululuokassa tapahtuvaa opetusta kohti ympäröivää maailmaa sekä teknologian että fyysisten vierailujen ja tutustumiskäyntien avulla. 

Erasmus+ hankkeen puitteissa koulussamme vieraili helmikuussa 2017 kahdenkymmenen portugalilaisen opiskelijan neljän opettajan ryhmä. Vierailun myötä koko koulumme sai tietoa ja elämyksiä portugalilaisesta kulttuurista, kun vieraat olivat 10 päivän ajan mukana koulumme arjessa. Samalla päästiin käyttämään yhteisten tehtävien tekoon Liikettä lukoon-hankkeen myötä hankittuja tvt-laitteita sekä kokeilemaan uusia tapoja järjestää opetusta koulun ulkopuolella moninaisten vierailujen ja tutustumiskäyntien muodossa.



Vielä enemmän liikettä lukio-opinnoissaan saivat kokea ne 20 Kauhajoen lukion opiskelijaa ja 4 opettajaa, jotka vierailivat 10 päivän ajan Portugalin Alentejossa huhtikuussa 2016. Vierailun aikana opittiin paljon muun muassa portugalilaisen koulun arjesta, maan Etelä-Eurooppalaisesta rikkaasta kulttuurista sekä alueen aurinko- ja vesivoiman tuotannosta. Muutkin lukiolaiset sekä osa huoltajista saivat osansa tästä liikkeestä seuraamalla lähes reaaliaikaisesti tehtyä kuvilla höystettyä matkakertomustamme peda.net alustallamme sekä vierailun jälkeisessä tilaisuudessa.

Erasmus+ hanke siis hyötyi Liikettä lukoon-hankkeessa hankituista laitteista ja sen puitteissa edellen kehitetyistä toimintamalleista, kun taas Liikettä lukioon-hanke sai luontevan tavan soveltaa edelleen kehittää siinä työstettyjä menetelmiä. Erasmus+ hankkeessa sähköiset oppimisympäristöt Google Drive/Apps, sen oppilaitoslaajennus Classroom, Peda.net sekä sosiaalisen median sovellukset Facebook, Skype ja WhatsApp mahdollistivat hankkeen aktiivisen toiminnan myös vierailujen välisenä aikana ja olivat kaikki aktiivisessa käytössä. Niitä hyödynnettiin sekä hankkeen suunnittelussa että toteutuksessa. Koordinaattorit pitivät yhteyttä Skypen videopuheluiden välityksellä, hankkeessa mukana olleet opiskelijat tekivät tehtäviä Classroomissa, palautetta kerättiin Forms-lomakkeilla, kuulumisia vaihdettiin hankkeen suljetussa Facebook-ryhmässä, vierailujen aikana viestittiin ryhmän sisällä WhatsAppilla ja hankkeen tuloksia julkaistiin Peda.netissä olevalla julkisella kotisivulla.

sunnuntai 27. elokuuta 2017

Luonnontieteet käytännössä teemakurssi



Suunnittelimme integroivan teemakurssin luonnontieteiden opettajien yhteistyönä siten,
että mukana oli BI/GE lehtori Simo Tolvanen, FY/MAA lehtori Marjo Nuuttila sekä minä itse KE/MAB –lehtorina. Toteutuksesta huolehtivat samat henkilöt. Ajatuksena oli tutustua arkipäiväisiin aineisiin ja ilmiöihin hieman uudella tulokulmalla. Teemakurssi toteutettiin koulumme teemaviikolla, jolloin kukin opettaja/opettajatiimi toteuttaa viikon mittaisen kurssin siten, että päivässä on karkeasti 6 tuntia työskentelyä. Tämä luonnollisesti edellyttää hyvin vaihtelevia työskentelytapoja, jotta vire ja motivaatio säilyisivät.




Ensimmäisen päivän aikana tutkimme elintarvikkeita, joista erityisesti tutkittavaksi valittiin maito. Maidosta tutkittiin laborointeina mm. tiheyttä ja koostumusta mikroskopoimalla. Pyrimme selittämään mm. miksi maidosta ei näy läpi. Tiedonhankintatehtävänä tutustuttiin maidon biologisiin ominaisuuksiin. Keskipäivän aikaan teimme kevätseurantaa tarkkailemalla kadun varren lehmusten silmujen kehitystä sekä bongaamalla lintuja laulun perusteella joen rannassa. Päivän lopuksi muokkasimme maidon proteiineja kaseiinimuoviksi. 

Toisen päivän teemana oli leipominen. Ryhmä jaettiin osasiin, joista yksi oli aina tekemässä taikinaa ja paistamassa pullia. Sillä aikaa muut tutkivat mm. mitä on sitko ja mikä sen aiheuttaa. Hiivan soluhengityksen tehokkuutta määritettiin kokeellisesti vaihtelemalla sokerin osuutta taikinassa ja säätämällä lämpötilaa. Myös kananmunan proteiinien denaturoitumista havainnoitiin laboroinnein. Itse pullan paiston yhteydessä havainnoitiin pullien nousua, pinnan ruskettumista hapettumisprosessina ja uunin lämpötilaa asianmukaisin mittarein. Päivä huipentui tietenkin pullakahveihin.

Kolmas päivä aloitettiin Google drawings kokeilulla, joka osoittautui hyvin toimivaksi. Edellisen päivän pullanleipomisesta koottiin käsitekartta, johon sijoitettiin opittuja asioita kaikkien kolmen oppiaineen osalta. Sitten alkoikin tuntua siltä, että tarvitaan taas raitista ilmaan, joten lähdimme leikkimään keinuilla. Tutustuimme niin narukeinun kuin lautakeinunkin fysiikkaan ja suoritimme erilaisia mittauksia. Kuvasimme pareittain keinujaa videolle, jonka pysäytyskuva siirrettiin Geogebraan taustakuvaksi voimavektoreiden ja heilahduskulmien ym. määrittämistä varten. Pohdimme myös mahdollisuutta määrittää laskennallisesti mm. keinujan nopeuden ja kiihtyvyyden keinumisliikkeen eri vaiheissa. Tasapainokeinun avulla tutustuimme lähinnä tasapainoehtoon ja vertasimme teorian ja mittausten eroja ja yhtäläisyyksiä. Melkoisen paljon vaivaa käytettiin Geogebran ominaisuuksiin tutustumiseen, jotta ovat tiedossa sitten sähköisissä YO -kisoissa. Toki riittävä määrä aikaa käytettiin myös itse keinumiseen … löytyi se pikkulapsi lukiolaisista yhtä lailla kuin opettajistakin.

Neljäs päivä meni ihan hengailuksi – roikuimme nimittäin mm. koulun portaikon kaiteessa kiipeilyvaljaita ja köysiä hyväksi käyttäen. Ennen tätä tutustuimme erilaisiin kiipeilysolmuihin ja varmistus- sekä laskeutumislaitteisiin. Kaikissa näissähän toimintaperiaatteena on puhtaasti kitka ja erilaisten voimien sopiva suuntautuminen, jotta ei-toivottua kiihtyvyyttä ei esiintyisi. Taas räpsittiin kuvia tableteilla, asetettiin Geogebraan ja piirrettiin voimakuvio, jonka avulla laskettiin mm. köyden tensiovoima sekä voima, jolla kiipeilijä jalkapohjallaan painoi seinää. Päivä huipentui korikiipeilyyn. Kiipeilyn yläköysipisteenä toimi tukkinosturi, jonka avulla tuumittiin voiman momentin käsitettä ja sen vaikutusta nostovoimaan eri etäisyyksillä kääntökeskiöstä.

Viimeinen päivä oli retkipäivä. Tutustuimme Jyllinkosken voimalaitosmuseoon ja samassa pihapiirissä toimivaan informaatiotekniikan museoon. Näimme monia luonnontieteellisiin periaatteisiin perustuvia käytännön sovelluksia, jotka vanhoissa laitteissa ovat sopivan yksinkertaisessa muodossa sisäistettäväksi. Päivän ja viikon päätteeksi huitaisimme menemään retkilounaan jonka valmistuksessa taas havainnoitiin erilaisia hapettumis- ja denaturoitumisprosesseja. Jyllinkosken voimalaitosalue muodostaa poikkeuksellisen lehtomaisen kokonaisuuden, jossa toteutettiin myös luontoretki havainnoiden mm. melko myöhässä olleen kevään ensimmäisiä kukkia samalla, kun laskeskelimme padon putouskorkeutta ja tutustuimme mm. tulvaluukkujen toimintaan.

Teemakurssin suoritus perustui työpäiväkirjoihin, joihin opiskelijat työpareittain koostivat laboratoriopäiväkirjoja, mittausselostuksia, luontoretkiraportteja ym. kaikki luonnollisesti digitaalisessa muodossa. Välineenä käytettiin GoogleDrive ja Classroom ohjelmistoja. Opettajat vuorottelivat ja kävivät välillä myös ”lainassa” muilla kursseilla m. neuropsykologiassa fyysikkomme selitti aivojen kuvantamislaitteiden toimintaperiaatetta ja biologimme hermosolujen toimintaa.

Kurssi oli onnistunut kokonaisuus ja toi kaivattua vaihtelua ja uutta ajateltavaa niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Olemme harrastaneet tämän tyyppisiä yhteiskursseja ennemminkin, mutta taas tuli hieman erilainen ja toimiva kokonaisuus – saa kopioida.

torstai 22. kesäkuuta 2017

Irti papereista?

Lukuvuosi 2016 - 2017 alkaa olla jo omaltakin osalta ohi.  Uusi opetussuunnitelma LOPS16 otettiin käyttöön ykkösillä. Tietokone piti olla jokaisella lukion aloittajalla ja digikirja myös opettajalla. Kuinka kävikään?

Elokuun alussa oli pieniä vaikeuksia langattomien verkkojen kanssa ja digitaalisten oppimateriaalien kanssa. Langattomia tukiasemia lisättiin ja kustantamot tekivät parannuksia omalla tahollaan, joten alun takkuilun jälkeen päästiin opiskelemaan suuremmitta vaikeuksitta. 

Ensimmäinen koeviikko koitti ja Abitti-kokeet sekä kirjakustantamoiden sähköiset kokeet tulivat tutuiksi isommassa mittakaavassa. Olihan Abitti-kokeita jo pidetty aikaisemmin, mutta uusien kirjasarjojen sähköisistä kokeista ei vielä ollut kokemuksia. Opiskelijat tuntuivat pitävän sähköisistä kokeista eikä opettajillakaan ollut mitään niitä vastaan. Oma Abitti-serveri auttoi paljon kokeiden pitämisessä.

Syksyn ja kevään ylioppilaskirjoituksetkin vietiin läpi ilman suurempia ongelmia. Tekniikka pelasi moitteetta, tikkujen kanssa oli pientä murhetta. Kenenkään kokelaan kohdalla sitä ei huomannut.

Keväällä 2017 pidettiin varmaan enemmän sähköisiä kokeita kuin paperisia. Muutosvauhti yllätti ehkä kirjojen tekijätkin, sillä keväällä takkusivat digikokeiden alustat koeviikoilla. Onneksi kokeet saatiin pidettyä ajallaan.

Perinteinen kirja puolustaa vielä paikkaansa opiskelijan repussa, mutta digikirjojakin käytetään ahkerasti. Paperiset monisteet ovat jääneet hyllyyn pölyttymään. Opettajat jakavat omaa materiaaliaan nykyään sähköisesti. Sama muutos näkyy hallintokäytävällä: oppaat, ohjeet, tiedotteet lähtevät sähköisinä ja tulostimelle päätyy entistä vähemmän paperia. Ihan paperiton toimisto ei vielä ole, mutta ehkä muutama sademetsän puu on tullut säästettyä!

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Matematiikan historiallinen hetki: ensimmäinen abittikoe

Sekä pitkän että lyhyen matematiikan opiskelijat ahertavat parhaillaan elämänsä ensimmäisessä abittikokeessa. Olemme jakson aikana testanneet sekä laskinohjelman että Geogebran piirto-ominaisuukia ja harjoitelleet yhtälön ja epäyhtälön ratkaisua. Jännityksellä odotamme, millaisia tuotoksia kurssikokeessa syntyy!


keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Tiedekouluvalmisteluja

Aluksi tiedekoulun yleisinfo
Tiedekouluun valistautuminen etenee mainiosti: tutkielmat ovat jo hyvässä mallissa ja toinen yhteinen kokoontuminen on pidetty. Tällä kertaa tapasimme  Ilmajoen lukiolla. Kävimme läpi matkustamiseen liittyviä asioita sekä reissussa voimassa olevia järjestyssääntöjä. Alustava ohjelma tutkittiin huolella ja ohjelman ulkopuolella tehtävät tutustumiskäynnit sovittiin. Lopuksi opiskelijat vaihtoivat tietoja aihealueittain siitä, mitä ovat tähän mennessä tutkielmakohteistaan saaneet selville.


Standardimalli, hiukkaset ja antimateria
keskustelun virittelijänä
Lääketieteen sovelluksista
löytyi yhteinen aihealue





Talous haltuun

Koulussamme talousmatematiikan syventävää kurssia luetaan runsain mitoin. Kurssihan on erittäin käytännöllinen ja käyttökelpoinen ihan kaikille. Käsitteleehän se niin verotusta, valuuttojen suhteita, rahan arvon muutosta kuin myös erilaisia sijoittamisen, säästämisen ja lainanoton muotoja. Käytännössä siis jokaisen ihmisen omaa taloutta koskevia teemoja. Tästä syystä olemmekin tarjonneet MAB7 kurssia myös kurssina MAA17, eli pitkän matematiikan koulukohtaisena syventävänä kurssina.
Sijoittamisen kiemurat muuttuvat niin tiuhaan tahtiin, että opettajienkin on aina aika ajoin syytä päivittää oma tietämyksensä ja opiskelijoille on hyvä saada päivänpoltavaa faktaa ilman välikäsiä. Tästä syystä kurssin yhdeksi opetusmuodoksi on jo vakiintunut pankkivierailu. Kävimmekin 24 opiskelijan kanssa vierailulla POP-pankin Kauhajoen konttorissa, jossa Niina Uusi-Kokko esitteli meille ASP-säästämistä, opintolainojen uusimmat kuviot ja heidän pankkiryhmänsä erilaisia sijoituspalveluita. tutuiksi tulivat yhtälailla suora osakesijoittaminen, osakerahastot ja erilaiset yhdistetyt rahastot.
Vierailu tarjosi niin opiskelijoille kuin opettajallekin sekä miellyttävää vaihtelua että paljon lisätietoa. Voin täysin siemauksin suositella tällaista opintokäyntiä kaikille lukiolla. Erityisesti, kun käytte pankin edustajan kanssa ennakkoon läpi opiskelijoiden ennakotietojen tason ja kurssilla käsiteltävät teemat. Siten pankinkin on helpompi kohdentaa viestinsä sopivasti ja opiskelijat saavat vierailusta eniten irti.

maanantai 28. marraskuuta 2016

Valon lähettiläinä

Lukion oppilaskunnan edustajat ovat mukana Lions club Kauhajoki/Katrillin  Valonneito tempauksessa, jossa kerätään varoja kauhajokisten nuorten hyväksi. Edellisvuosina tuotosta on jaettu esimerkiksi stipendejä oppilaitoksille, tuettu Wakersin toimintaa ja nuorisotalo Räimiskää sekä lastensuojelun avohuoltoa.
Valon neidot ovat mukana katrilliliasten kanssa eri tapahtumissa: Kurkistus jouluun, ensimmäisen adventin jumalanpalveluksessa, itsenäisyyspäivän kahvituksessa sekä laulamassa joululauluja Sanssin palvelukodissa, Männikön- , Haapala- ja Vaahterakodeissa sekä terveyskeskuksen kuntouttavalla osastolla. Vanhuksille  Valon neitojen vierailu tuo iloa, lämpöä ja hyvää joulumieltä.

Opintoihin vapaaehtoistoiminnon voi liittää hakemalla merkinnän aktiivisuuspassiin.


Lukiolaisista mukana olivat Julia Harju ja Salli Sarvela.