torstai 22. kesäkuuta 2017

Irti papereista?

Lukuvuosi 2016 - 2017 alkaa olla jo omaltakin osalta ohi.  Uusi opetussuunnitelma LOPS16 otettiin käyttöön ykkösillä. Tietokone piti olla jokaisella lukion aloittajalla ja digikirja myös opettajalla. Kuinka kävikään?

Elokuun alussa oli pieniä vaikeuksia langattomien verkkojen kanssa ja digitaalisten oppimateriaalien kanssa. Langattomia tukiasemia lisättiin ja kustantamot tekivät parannuksia omalla tahollaan, joten alun takkuilun jälkeen päästiin opiskelemaan suuremmitta vaikeuksitta. 

Ensimmäinen koeviikko koitti ja Abitti-kokeet sekä kirjakustantamoiden sähköiset kokeet tulivat tutuiksi isommassa mittakaavassa. Olihan Abitti-kokeita jo pidetty aikaisemmin, mutta uusien kirjasarjojen sähköisistä kokeista ei vielä ollut kokemuksia. Opiskelijat tuntuivat pitävän sähköisistä kokeista eikä opettajillakaan ollut mitään niitä vastaan. Oma Abitti-serveri auttoi paljon kokeiden pitämisessä.

Syksyn ja kevään ylioppilaskirjoituksetkin vietiin läpi ilman suurempia ongelmia. Tekniikka pelasi moitteetta, tikkujen kanssa oli pientä murhetta. Kenenkään kokelaan kohdalla sitä ei huomannut.

Keväällä 2017 pidettiin varmaan enemmän sähköisiä kokeita kuin paperisia. Muutosvauhti yllätti ehkä kirjojen tekijätkin, sillä keväällä takkusivat digikokeiden alustat koeviikoilla. Onneksi kokeet saatiin pidettyä ajallaan.

Perinteinen kirja puolustaa vielä paikkaansa opiskelijan repussa, mutta digikirjojakin käytetään ahkerasti. Paperiset monisteet ovat jääneet hyllyyn pölyttymään. Opettajat jakavat omaa materiaaliaan nykyään sähköisesti. Sama muutos näkyy hallintokäytävällä: oppaat, ohjeet, tiedotteet lähtevät sähköisinä ja tulostimelle päätyy entistä vähemmän paperia. Ihan paperiton toimisto ei vielä ole, mutta ehkä muutama sademetsän puu on tullut säästettyä!

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Matematiikan historiallinen hetki: ensimmäinen abittikoe

Sekä pitkän että lyhyen matematiikan opiskelijat ahertavat parhaillaan elämänsä ensimmäisessä abittikokeessa. Olemme jakson aikana testanneet sekä laskinohjelman että Geogebran piirto-ominaisuukia ja harjoitelleet yhtälön ja epäyhtälön ratkaisua. Jännityksellä odotamme, millaisia tuotoksia kurssikokeessa syntyy!


keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Tiedekouluvalmisteluja

Aluksi tiedekoulun yleisinfo
Tiedekouluun valistautuminen etenee mainiosti: tutkielmat ovat jo hyvässä mallissa ja toinen yhteinen kokoontuminen on pidetty. Tällä kertaa tapasimme  Ilmajoen lukiolla. Kävimme läpi matkustamiseen liittyviä asioita sekä reissussa voimassa olevia järjestyssääntöjä. Alustava ohjelma tutkittiin huolella ja ohjelman ulkopuolella tehtävät tutustumiskäynnit sovittiin. Lopuksi opiskelijat vaihtoivat tietoja aihealueittain siitä, mitä ovat tähän mennessä tutkielmakohteistaan saaneet selville.


Standardimalli, hiukkaset ja antimateria
keskustelun virittelijänä
Lääketieteen sovelluksista
löytyi yhteinen aihealue





Talous haltuun

Koulussamme talousmatematiikan syventävää kurssia luetaan runsain mitoin. Kurssihan on erittäin käytännöllinen ja käyttökelpoinen ihan kaikille. Käsitteleehän se niin verotusta, valuuttojen suhteita, rahan arvon muutosta kuin myös erilaisia sijoittamisen, säästämisen ja lainanoton muotoja. Käytännössä siis jokaisen ihmisen omaa taloutta koskevia teemoja. Tästä syystä olemmekin tarjonneet MAB7 kurssia myös kurssina MAA17, eli pitkän matematiikan koulukohtaisena syventävänä kurssina.
Sijoittamisen kiemurat muuttuvat niin tiuhaan tahtiin, että opettajienkin on aina aika ajoin syytä päivittää oma tietämyksensä ja opiskelijoille on hyvä saada päivänpoltavaa faktaa ilman välikäsiä. Tästä syystä kurssin yhdeksi opetusmuodoksi on jo vakiintunut pankkivierailu. Kävimmekin 24 opiskelijan kanssa vierailulla POP-pankin Kauhajoen konttorissa, jossa Niina Uusi-Kokko esitteli meille ASP-säästämistä, opintolainojen uusimmat kuviot ja heidän pankkiryhmänsä erilaisia sijoituspalveluita. tutuiksi tulivat yhtälailla suora osakesijoittaminen, osakerahastot ja erilaiset yhdistetyt rahastot.
Vierailu tarjosi niin opiskelijoille kuin opettajallekin sekä miellyttävää vaihtelua että paljon lisätietoa. Voin täysin siemauksin suositella tällaista opintokäyntiä kaikille lukiolla. Erityisesti, kun käytte pankin edustajan kanssa ennakkoon läpi opiskelijoiden ennakotietojen tason ja kurssilla käsiteltävät teemat. Siten pankinkin on helpompi kohdentaa viestinsä sopivasti ja opiskelijat saavat vierailusta eniten irti.

maanantai 28. marraskuuta 2016

Valon lähettiläinä

Lukion oppilaskunnan edustajat ovat mukana Lions club Kauhajoki/Katrillin  Valonneito tempauksessa, jossa kerätään varoja kauhajokisten nuorten hyväksi. Edellisvuosina tuotosta on jaettu esimerkiksi stipendejä oppilaitoksille, tuettu Wakersin toimintaa ja nuorisotalo Räimiskää sekä lastensuojelun avohuoltoa.
Valon neidot ovat mukana katrilliliasten kanssa eri tapahtumissa: Kurkistus jouluun, ensimmäisen adventin jumalanpalveluksessa, itsenäisyyspäivän kahvituksessa sekä laulamassa joululauluja Sanssin palvelukodissa, Männikön- , Haapala- ja Vaahterakodeissa sekä terveyskeskuksen kuntouttavalla osastolla. Vanhuksille  Valon neitojen vierailu tuo iloa, lämpöä ja hyvää joulumieltä.

Opintoihin vapaaehtoistoiminnon voi liittää hakemalla merkinnän aktiivisuuspassiin.


Lukiolaisista mukana olivat Julia Harju ja Salli Sarvela. 


Koulutusmatka aivojen ihmeelliseen maailmaan

Aivokuvantamismenetelmät - tutustumiskäynti Aalto yliopiston Ami-keskuksen TMS laboratorioon ja 3T magneettitiloihin.

Aluksi aivotutkija professori Synnöve Carlsson luennoi kaikille yhteisesti, jonka jälkeen siirryimme tutustumaan tiloihin Magneettitalossa. Tämän jälkeen siirryimme Helsingin yliopiston Käyttäytymistieteelliseen tiedekuntaan kuuntelemaan professori Anu-Katriina Pesosen johdolla tutkimusesittelyjä. Lisäksi koulutuspäiväivillä luennoivat tutkijatohtori Matti Näsi aiheesta "nuoret informaatioyhteiskunnassa - identiteetistä, vihasta ja rakkaudesta Internettiin". Näsin keskeiset tutkimusteemat liittyvät Internetin ja ICT teknologian sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Yliopistonlehtori Ritva Ketonen luennoi siitä, mitä jokaisen opettajan tulisi tietää lukivaikeuksista. Ritva Ketonen opettaa Helsingin yliopistossa kasvatuspsykologian ja erityispedagogiikan opiskelijoita. Hänen erityisalueena ovat oppimisvaikeudet ja niiden kuntouttaminen etenkin lukemisen ja kirjoittamisen alueella. Hän on tehnyt arviointi- ja oppimateriaalia sekä Suomeen että kehittyviin maihin.

AMI-keskus ylläpitää tutkimuskäyttöön varattua 3T-magneettikuvauslaitetta, kehittää ja ylläpitää siihen liittyvää infrastruktuuria sekä tarjoaa useille tutkimusryhmille puitteet kuvantamistutkimusten tekemiseen. Tyypillisesti AMI-keskuksessa mitataan toiminnallista ja anatomista magneettikuvausaineistoa sekä tehdään diffuusiotensorikuvauksia. Lisäksi AMI-keskus kehittää uusia MRI-teknologian sekä mitatun aineiston analysointiin käytettäviä menetelmiä ja sovelluksia.
AMI-keskus aloitti toimintansa vuoden 2002 helmikuussa.
AMI-keskuksessa tehtävien tutkimusten painopiste on ihmisaivojen toiminnallisessa magneettikuvauksessa (fMRI ja DTI) sekä osittain myös rakenteellisessa kuvantamisessa. Nykyiset tutkimukset keskittyvät aivojen auritorisen ja visuaalisen tiedon käsittelyyn, esimerkiksi musiikin käsittely kuuloaivokuorella ja näköaivokuoren toiminnallinen kartoitus. AMI-keskuksessa tutkitaan myös ihmisen kognitiota ja ylemmän tason tiedonkäsittelyä, kuten tunteita, sosiaalista vuorovaikutusta ja huomion suuntaamista. Uusimpia tutkimusalueita ovat taloudellinen päätöksenteko ja elokuvien katselun tuottamat prosessit aivokuorella.

Erilaisia aivojen kuvantamismenetelmiä

EEG-laite
TMS-laitteistoa


TMS-laitteistoa


Aivokuvaa



MRI-laite
Sain koulutuksesta paljon uutta tietoa erityisesti neuropsykologian syventävälle kurssille, joka kuuluu uuden opsin teemaopintoihin.

"Uskonto ja media nyt - uskonnon medioituminen globaalissa maailmassa" seminaari

Lauantaina 19.11.2016 Suomen Lähetysseuran tiloissa Helsingissä Suomen uskonnonopettajien liitto järjesti seminaarin Uskonto ja media nyt. Kouluttajana toimi mediatutkija Lilly Korpiola. Seminaarin tavoitteena oli antaa niin teoreettista kuin pedagogisiakin välineitä uuden POPSin ja LOPSin edellyttämään uskonnon ja median tarkasteluun.
Lilly Korpiola aloitti seminaarin kertomalla uskonnon medioitumisesta. Hän antoi eväitä siihen, miten tarkastella opetuksessa uskontoihin liittyviä mediailmiöitä. Esityksessä hän antoi pedagogisia välineitä uskontojen ja median suhteiden tarkasteluun oppitunneilla. Seuraavaksi hän kertoi vihapuheesta, vastayhteisöllisyydestä, someraivosta, islamofobiasta, antisemitismista ja kristinuskon mediakohuista.
Ruokailun jälkeen aiheena oli uskonnon soft-power ja hard-power, se miten uskonto toimii vaikuttamisen keinona. Lilly Korpiola kertoi runsaiden esimerkkien avulla, miten Lähi-idän ja Aasian uskonnot ilmenevät mediassa ( esim. Islamismi, marttyyrius, ISIS ja uskontojen konliktit Lähi-idässä, länsimaihin brändätyt ilmiöt Aasian uskonnoissa).
Seminaaripäivän viimeisenä aiheena oli uskontohäpeä ja yhteiskuntatutkimus. Lilly Korpiola kertoi, miten uskonto jäsentyy jälkikristillisessä Euroopassa. Olemmeko oikeasti sekulaareja? Hän toi esille näkökulmia kysymykseen, onko uskontojen aika ohi Euroopassa.
Lilly Korpiola on aivan uskomaton esiintyjä. Hänellä on hämmästyttävän laaja tietopohja ja kyky liittää asioita suuriin kokonaisuuksiin. Seminaaripäivä kului aivan hujauksessa ja olisin mielelläni kuunnellut esitelmiöitsijää vielä toisenkin päivän. Tämän esityksen jälkeen jäi paljon sulateltavaa kotimatkalle ja vielä pitkälle tulevaisuuteenkin.