keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Etäpäivä 9.9.2017 LUMA- aineissa

Lauantaityöpäivät ovat lukiossamme hieman haasteellisia järjestää, sillä erityisesti vieraspaikkakuntalaiset opiskelijat ovat muun julkisen liikenteen puuttuessa lähes kokonaan riippuvaisia koulukuljetuksista, joita ei viikonloppuisin järjestetä. Osin tästä syystä päädyimme kokeilemaan etätyöpäivän pitämistä koulutuksenjärjestäjän määräämänä lauantaityöpäivänä.

Kukin opettaja sai itse päättää käyttämänsä menetlmän, joten erilaisia toteutustapoja tuli viljalti. Itse käytin Google Classroomia, jota käytän lähes kaikilla kursseilla lähiopetuksenkin tukena. Opetettavina kursseina oli vain kaksi lyhyen matematiikan kurssia sekä kemian pakollisen kurssin kaksi ryhmää, sillä työkurssia ei tokikaan etänä kokeiltu ;).

Kaikkien ryhmien osalta tehtävänanto oli hyvin samanlainen; tutustu seuraavaan kappaleeseen, ratkaise annetut kirjan tehtävät ja palauta ratkaisusi Classroomiin. Tehtävät ratkaistiin osin CAS laskinohjelmistolla (Casio Classpad Manager), joka oli ekaluokkalaisille melko uusi väline. Opiskelijat saivat siten harjoitusta myös abitti- ja YO kokeissa käytettävien ohjelmien käytössä.

Classroomiin palautetut työt pystyin käymään rauhassa ja täikammalla läpi, joten sain normioppituntia paremman käsityksen kunkin yksittäisen opiskelijan valmiuksista niin kemian kuin ohjelmistojenkin suhteen. Työtä tämän tyyppisestä tehtävien tarkistuksesta tuli normaalia enemmän, mutta siitä sai myös suuremman hyödyn irti. Erityisesti ohjelmien käyttöä harjoitellessa on hyvä kokeilla tällaista työskentelytapaa silloin tällöin. Myös opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä etäpäivään.Toki osa oli arvellut etäpäivän olevan selvästi tavallista koulupäivää helpompi, kun taas todellisuus oli päinvastainen.

Vierailu Eduskuntasalimuseoon 25.10.2017

Lukion abiturientteja ja vaihto-opiskelijoita vieraili Kauhajoen Eduskuntamuseolla. Oppaana toimi Maj-Lis Korhonen – kiitokset hänelle mielenkiintoisesta opastuksesta!

Eduskuntamuseo sijaitsee Sanssin koululla vanhassa juhlasalissa, joka talvisodan aikana toimi usean kuukauden ajan silloisen eduskunnan istuntosalina. Talvisodan syttyessä torstaina 30. marraskuuta 1939 joutui myös Helsinki pommitusten kohteeksi. Jotta eduskunnan työskentely saataisin turvattua poikkeuksellisissa oloissa, päätettiin lähteä turvallisempaan paikkaan. Eduskunta kokoontui Kauhajoella ollessaan täysistuntoon 34 kertaa. Ensimmäinen istunto pidettiin 5.12.1939 ja viimeinen 12.2.1940.

tiistai 30. tammikuuta 2018

Balettia Billyn kanssa

Marraskuisena torstai-iltana lähti lukion kyljestä 26 opiskelijaa ja 4 koulun opettaja- ja henkilökunnan jäsentä Viitalan
Sarin kyydissä kohti Vaasaa, kaupunginteatteria ja Billy Elliotin maailmaa. Osalla opiskelijoista käynti liittyi
ÄI10-kurssin (elokuva- ja teatterikurssin) suoritukseen, osa oli mukana kiinnostuksesta teatteriin.

Billy Elliot - musikaali perustuu brittiläisen ohjaajan Stephen Daldryn vuonna 2000 valmistuneeseen samannimiseen
elokuvaan, joka kertoo kuvitteellisen koillisenglantilaisen hiilikaivoskaupungin asukkaiden elämästä vuosien 1984-85
kaivostyöläisten lakon aikana.
Vaasan musikaalissa me katsojat pääsimme mukaan vauhdikkaaseen, tunteita herättävään esitykseen, jossa
teemoiksi voisi nostaa erilaisuuden hyväksymisen, äidittä kasvamisen, surun käsittelyn, ristiriidat perinteisen
maskuliinisuuden ja feminiiniseksi mielletyn balettimaailman välillä, sukupuoliroolit sekä yksilön elämän ja
yhteiskunnan tarpeiden yhteensovittamisen.

Vaikka musikaaleja usein moititaan kevyiksi viihde-esityksiksi erotuksena ns. vakavasta ja vakavasti otettavasta
kulttuurista, lunasti Billy Elliot kaikkineen ryhmän odotukset: vasta 11-vuotias Silas Lorenz Billyn roolissa täytti
näyttämön koko lähes kolmituntisen esityksen ajan, tanssikohtaukset, Elton Johnin säveltämä musiikki ja
vaihtuvat näyttämökuvat ja vaikuttavat ryhmäkohtaukset kaivosmiesten ja poliisien yhteenotoista, balettitunneista
ja nyrkkeilysalilta vetivät meidät koko salintäyden yleisön kanssa mukaan Billyn toiveisiin, äidin ikävään ja tietysti
tanssiin.

Ryhmä kiittää ja kumartaa Liikettä lukioon-hanketta reissun avustamisesta - liikettä oli näyttämöllä ja toivon
mukaan myös katsojien mielessä.

tiistai 28. marraskuuta 2017

Tietoa tekijänoikeuksista ja Kopiraittilan koulu -verkkomateriaali

Syyskuun alkupuolella järjestettiin Kauhajoella koulutusta tekijänoikeuksista. Koulutus oli kohdennettu Kauhajoen tutoropettajille sekä muille asiasta kiinnostuneille. Kauhajoen lukiosta koulutukseen osallistui allekirjoittanut.

Kolmen tunnin koulutus koostui kolmesta kokonaisuudesta: 
  1. Tekijänoikeudet: perusasiat ja käsitteet
  2. Oppilaitosten kopiointilupa, käyttöluvat ja lisenssit
  3. Työkalut tekijänoikeuksien opettamiseen

Kopiosto on luonut yhteistyötahojen kanssa Kopiraittilan koulu -verkkomateriaalin, jossa opettajalle on tarjolla valmiit välineet oppilaiden ikäkauden mukaisesti tekijänoikeuksien opettamiseen. Lukiolle suunnattua verkkomateriaalia käytettiin TVT01-kurssilla ja se sopi hyvin itsenäiseen opiskeluun. Aiheen opiskelua oli helppo kontrolloida opettajan näkökulmasta, kun verkkomateriaalissa oli loppukoe. Hyväksytystä suorituksesta sai todistuksen, jonka tuli palauttaa Google Classroomissa. 

perjantai 3. marraskuuta 2017

Historian opiskelua Google Classroomissa

Käytän oikeastaan kaikilla historian ja yhteiskuntaopin kursseilla Google Classroomia tehtävien palautukseen, arviointiin ja aineiston jakamiseen. Käyttö on helppoa, koska kaikilla opiskelijoilla on tunnuksen valmiina ja Classroom on muutoinkin varsin yksinkertainen toiminnoiltaan. Toisaalta tämä helppokäyttöisyys tarkoittaa välillä sitä, että oppimisalusta ei ole aina muokattavissa niin notkeasti kuin toivoisi.
Hyvänä puolena classroomissa on se, että opetuksen ei tarvitse aina olla luokkahuoneeseen sidottua. Esimerkkinä lauantai 9.9.2017, jolloin HI01. ja HI02. kurssilaiset suorittivat päivän oppitunnit kotoa käsin. Olin jakanut kurssien Classroomin päivän tehtävät ja aineistot ja jokaisella opiskelijalla oli määräajan sisällä itse mahdollisuus määritellä, missä ja miten tehtävät teki. Palautus tapahtui myös Classroomin ja näin siis myös töiden arviointi ja palaute tuli keskitetysti. Tehtävät olivat luonteeltaan tiedonhakua, haetun tiedon tarkoituksenmukaista koostamista ja aineiston tulkintaa. Classroom mahdollistaa tällaisissa kirjallisissa töissä paremmin opettajalle mahdollisuuden paneutua opiskelijoiden vastauksiin. Henkilökohtaista palautettaki on näin helpompi antaa ja kohdentaa.

torstai 2. marraskuuta 2017

Tuntematon sotilas

Lukion abit pääsivät koulutyön puitteissa katsomaan Aku Louhimiehen ohjaaman version Tuntemattomasta sotilaasta. Elokuva pohjautuu Väinö Linnan klassikkoromaaniin, mutta se on tämän päivän sotaelokuva yleisölle, jolla itsellään ei suurimmalla osalla ole omakohtaisia kokemuksia jatkosodasta. 

Opiskelijoiden kommenteissa nousi päällimmäisenä esiin, että elokuva oli katsomiskokemuksena vaikuttava. Tarina tuli iholle ja vakuutti realistisuudessaan. Varsin hiljaisena yleisö poistui, mutta tämä ei johtunut siitä, että elokuva ei olisi koskettanut - päinvastoin.

Elokuva oli samalla osa kolmannen vuoden opiskelijoiden opintoja: historian, äidinkielen ja uskonnon (etiikan) kursseja. Opetuksen kannalta se palveli erinomaisesti oppiainerajat ylittävänä, kokemuksellisena ja luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvana opiskeluna.  


tiistai 17. lokakuuta 2017

Fysiikan ja maantieteen integraatiokurssin töitä kaikkien ihailtavaksi

Integraatiokurssiamme tarjotaan opiskelijoille joka toinen vuosi. Toteutus on monimuotoista: Kumpikin opettaja ohjaa viisi luokkatuntia, joilla käsitellään opiskelijoiden toivomia aiheita sekä joitakin aihepiirejä, jotka oepttaja haluaa ottaa esille. Tällainen aihe on esimerkiksi kaukoputket, joista toki on hyvä tietää jotakin, kun taivasta ryhdytään tiirailemaan. kurssin aikana tehdään havaintoja, jotka raportoidaan. Lisäksi jokainen tekee joko yksin tai parin kanssa esitelmän, jotka esitetään koko ryhmälle. Tunnit on lukujärjestykseen sijoitettu kaksoistunniksi aamuun, mutta todellisuudessa suurin osa tunneista toteutuu illalla tähtiretkien puitteissa. Myöskään esitelmien valmistelu ei vaadi läsnäoloa aamutunneilla. Työskentelyalustana käytetään Google Classroomia.

Oman osuuteni aikana käsiteltiin kaukoputkien lisäksi mustia aukkoja, pimeää ainetta ja energiaa, tähtien väriä ja spektriluokkia sekä avaruustutkimusta, jonka kansainvälinen teemaviikko osui sopivasti kohdalle. Erityisen lisän tälle teemalle antoi se, että ryhmässämme on vaihto-opiskelijoita, jotka tekivät hienot esitykset oman maansa avaruustutkimuksesta sekä Suomen oma onnistunut Aaltosatelliittien laukaisu. 
Alla opisklijoiden tekemät työt.

Carola C.


Evelina L. Earth's orbit
The lifetime of the satellite is estimated at two years.


Luca V.
Hilma P.

Milla O ja Julia K.



Julia K-K

Julia H.

Sanni S.

Tiia P.

Julia K-K: Mitä Hubblen jälkeen?



Hubblelle on jo seuraaja, jonka laukaisu avaruuteen tapahtuu näillä näkymin vuonna 2018. James Webb-avaruusteleskooppi on selvästi kehittyneempi kuin vuonna 1990 avaruuteen laukaistu Hubble. Nimensä uusi avaruusteleskooppi on saanut 1960-luvulla NASA:n pääjohtajana toimineen James Webbin mukaan. Avaruusteleskooppia ovat olleet toteuttamassa samat tahot kuin Hubbleakin, eli NASA ja Euroopan avaruusjärjestö ESA päärahoittajina sekä Kanadan avaruusvirasto CSA pienemmällä osuudella.
Vaikka James Webb-teleskooppia kutsutaan Hubblen seuraajaksi, ovat ne todella erilaisia. JWST on erinäköinen ja suurempi Hubbleen verrattuna. Se lähetetään myös kauemmaksi ja se katsoo eri aallonpituusalueella ulos avaruuteen. Se on tyypiltään peiliteleskooppi, jonka suuri ja kovera, 6,5 metrin halkaisijan omaava pääpeili kerää taivaalta tulevaa valoa ja kohdistaa säteet pienempien peilien kautta havaintoja tekeviin laitteisiin. Havaintolaitteet tuottavat kuvia tai tutkivat saapuvaa valoa ja sen jakautumista eri aallonpituuksiin.
Peili ja havaintolaitteet suunnitellaan toimimaan infrapunasäteilyn aallonpituudella parhaiten, koska maapallon ilmakehä suodattaa lämpösäteilyä tehokkaasti, eikä siis maanpäällisillä teleskoopeilla voida tehdä hyvin infrapunahavaintoja. Avaruudessa oleva teleskooppi on täten tuplasti hyödyllinen.
JWST:n pääpeilin pinta-ala on seitsenkertainen verrattuna Hubbleen. Koska näin suurta peiliä ei voida laukaista kokonaisena avaruuteen, rakennetaan se 18 elementistä. Peilit ovat kestävää ja kevyttä beryllium-metallia. Pääpeili on pakattu tiiviiksi paketiksi ennen laukaisua. Laukaisun jälkeen tiivis paketti avautuu, peili liukuu paikoilleen ja napsahtaa tarkasti omaan muotoonsa avaruudessa.
Uutta teleskooppia ei ole suunniteltu astronauttien huollettavaksi, sillä se on varsin kaukana. JWST:n kylkeen asennetaan kuitenkin todennäköisesti kiinnityspiste, mistä mahdollisesti tulevaisuudessa tehtävä robottihuoltaja voisi napata kiinni. Koska robottien varaan ei kannata laskea mitään, suunnitellaan ja testataan JWST huolellisemmin.
Koska JWST ei siis kierrä alla olevaa Maata, eikä teleskooppia tarvitse koko ajan kääntää poispäin Auringosta, voi laitteen rakenne olla paljon Hubblea suoraviivaisempi. Siksi se on oikeastaan vain suuri peili, jonka alla ovat mittalaitteet sekä aurinkosuoja.

Lähde: Tiedetuubi: Hubblen seuraaja: JWST