keskiviikko 28. syyskuuta 2016

IPadit keskellä kylmää sotaa

Historian 3. kurssilla kylmää sotaa ja sen kriisejä on perinteisesti opiskeltu ryhmätöiden avulla ja niin myös tänä vuonna. Vähän tavallisuudesta poiketen ryhmät saivat tällä kertaa työstää esityksiään Ipadien avulla ja tarkoituksena oli saada aikaan jotain muuta kuin perinteinen power point kavalkadi. Ohjeistuksena oppilaille oli, että esityksen tulisi sisältää oppilaiden omaa puhetta,  siinä tuli vastata antamiini kysymyksiin ja se oli saatava kurssin google classroomiin muiden kurssilaisten nähtäville koeviikkoa silmällä pitäen. Muutoin opiskelijat saivat vapaat kädet toteutuksen suhteen. Tehtävänantoon liittyi myös itsearviointi.

Ryhmätöitä sai valmistella oppitunneilla. Kaiken kaikkiaan töiden parissa vierähti neljä oppituntia. Siinä ajassa oppilaat tekivät tiedonhaun, laativat käsikirjoituksen ja toteuttivat esityksensä. On toki huomiotava, että osa ryhmistä joutui jatkamaan esityksen valmistelua omalla ajallaan. Lopuksi ehdimme tietenkin myös katsoa valmiit työt läpi.

Kokonaisuutena arvioiden ryhmätöihin ei mennyt juurikaan enempää aikaa kuin aiempina vuosina. Tiedonhaku vei ryhmästä riippuen sen ajan, minkä se on vienyt aiemminkin ja tuntuu, että tekniikan haltuunotto tapahtui työn ohessa, pitkälti vertaistutoroinnin avulla. Kaikki ryhmät taisivat muuten työstää esityksensä IMovies ohjelmalla, joka oli osalle opiskelijoista viime vuoden kursseilta tuttu juttu.

On vaikea arvioida, miten hyvin ryhmät tulivat välittäneeksi omasta aiheestaan hankkimaansa tietoa muille ryhmille. Omiin aiheisiinsa ryhmäläiset olivat joka tapauksessa onnistuneet uppoutumaan melko hyvällä menestyksellä ja ohessa tuli nyt mahdollisuus kokeilla, miten Ipad-laitteita voi hyödyntää suullisen esityksen tallentamiseen ja muokkaamiseen. Tämä tuli esiin myös itsearvioinneissa; moni koki saaneensa hyvin asiaa irti omasta aiheestaan, osa katsoi laitteiden testailun olleen hyödyllistä.

lauantai 10. syyskuuta 2016

Ammattimatikka - hankeviikon integraatiokurssi



Kysymys “Mihin tätä matematiikkaa oikein tarvitaan?” tulee jokaiselle opiskelijalle mieleen aina silloin tällöin kaavoja päntätessä. Kurssin tavoitteena oli avata matematiikan merkitystä ja tarpeellisuutta erilaisissa ammateissa. Samalla kertasimme myös niitä laskutaitoja, jotka korostuivat eri ammateissa laskemalla erityyppisiä harjoitustehtäviä. 

Eri alojen matemaattisten taitojen vaatimuksiin tutustuimme aluksi kirjallisuuden avulla ja pohtimalla yhdessä matematiikan merkitystä koulun ulkopuolella. Käytännön tietoa saimme vierailemalla lukion lähialueilla erilaisissa työpaikoissa. Ennen vierailua mietimme etukäteen mitä matemaattisia taitoja kyseisessä mahdollisesti ammatissa tarvitaan ja sitten vierailun jälkeen katsoimme olimmeko arvioineet taidot etukäteen oikein ja täydensimme listaa tarvittaessa. Tuotokset kirjattiin classroomissa, jossa kaikki saivat tehdä ja kommentoida annettuja tehtäviä.

Kävimme kuulemassa hiusalan yrittäjää, lukion rehtoria, komisariota, eläinlääkäriä, palopäällikköä, rakennustekniikan insinööriä sekä moniala yrittäjää. Kaikilta saimme kuulla miten tärkeää on osata peruslaskutaidot sekä prosenttilaskentaa. Monessa ammatissa käytettiin matematiikkaa myös erilaisten asioiden mallintamiseen, analysointiin ja ennustamiseen. Tilastojen tulkinta ja analysointi sekä budjetointi olivat myös monen ammattilaisen arkea.

Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan kurssin oli hyödyllinen ja avarsi heidän näkemystään matematiikan osaamisen tärkeydestä työelämässä. Samalla opiskelijat saivat erinomaisia ohjeita ja tietoja ammattiin opiskelusta ja itse ammatista. Vierailut olivat kiinnostavia ja niitä toivottiin lisää.

Satu Latva-Kyyny

maanantai 5. syyskuuta 2016

Valmistautumista tiedeprojektiin: CERN-lukioseminaari Jyväskylän yliopistolla




Aineen rakenne
ja
maailman-
kaikkeuden
synty



 Ensimmäinen luento CERN-lukioseminaarissa käsitteli aineen rakennetta ja maailmankaikkeuden syntyä. Luennon piti kosmologina työskentelevä Sami Nurmi.
  Aine koostuu atomeista, jotka pohjimmiltaan koostuvat pienen pienistä alkeishiukkasista.  Näiden alkeishiukkasten tutkiminen on tärkeää, koska siten saadaan selville, miten luonnonlait pohjimmiltaan toimivat.
  Kaikkia alkeishiukkasia, eli kvarkkeja (atomin ytimessä), leptoneita (mm. elektronit ja neutriinot) ja Higgsin bosonia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaa hiukkasfysiikan standardimalli. Se on ennustanut löydettäväksi hiukkasia, jotka nyt on havaittu, kuten vuonna 2012 löydetty Higgsin bosoni. Higgsin bosoni määrää kaikkien hiukkasten massan. Standardimalli ei kuitenkaaan selitä ihan kaikkea, ja sen laajentamiseksi tarvitaan uusia havintoja.
  Alkeishiukkasfysiikassa hiukkasta ei ajatella kiinteänä pallona, vaan hiukkanen on eräänlainen häiriö kentässä. Alkeishiukkasten paikkaa ja nopeutta ei voida määrittää tarkasti, vaan niitä mitataan vain todennäköisyyksinä, mitä varten on olemassa aaltofunktio. Hiukkasen aallonpituus on kääntäen verrannollinen sen energiaan, joten pienen pienten hiukkasten tutkimiseen tarvitaan valtavasti energiaa.
 Koska energiaa tarvitaan niin paljon, on alkeishiukkasten tutkimiseen käytännössä kaksi mahdollisuutta, hiukkaskiihdyttimet ja kosmologiset havainnot. Esimerkiksi CERNin LHC-kiihdyttimessä valonnopeudella liikkuvat hiukkaset törmäytetään toisiinsa, ja törmäyksessä vapautunut energia siirtyy törmäyksessä syntyneisiin hiukkasiin, joita tutkimalla voidaan tehdä päätelmiä alkuperäisten hiukkasten ominaisuuksista. Kosmologisten havaintojen avulla, joita tehdään satelliiteilla, saadaan tietoa maailmankaikkeuden rakenteesta ja siitä, millainen  maailmankaikkeus on ihan alkuaikoina ollut. Siten voidaan saada tietoa myös hiukkasten rakenteesta ja ominaisuuksista.
 Maailmankaikkeus on alkuaikoina ollut vain nuppineulan pään kokoinen ja erittäin kuuma, mutta vanhetessaan se laajeni ja jäähtyi. Ajasta, jolloin maailmankaikkeus oli nuppineulan pään kokoinen ei ole pystytty selvittämään mitään, mutta laajenemisen jälkeisestä ajasta on saatu selville erilaiset hiukkaset ja muut yleisesti tunnetut fysiikan lait, jotka standardimalli pystyy selittämään.
 Standardimalli selittää kuitenkin vain 5% maailmankaikkeudesta, koska loput 95% ovat pimeää energiaa ja pimeää ainetta, mitä se ei pysty selittämään. Noin 68% on pimeää energiaa eli tyhjiöenergian kaltaista ainetta, jolla on negatiivinen paine. Loput noin 27% on pimeää ainetta esim. uusia hiukkasia, jotka eivät tunne vahvaa heikkoa tai sähkömagneettista voimaa.
 Pimeää ainetta ei pystytä näkemään suoraan vaan painovoiman kautta. Siitä on tehty suuri joukko havaintoja teleskooppien avulla.


Nelli ja Sinja


Tiedeopiskelu CERNissä


CERN-lukioseminaarin toinen luento käsitteli tiedeopiskelua CERNissä. Luennon alussa kerrottiin hieman projektin historiasta, kuten reissun osallistujamääristä sekä sen järjestäjistä. Projektin on aloittanut Riitta Rinta-Filppula. Hänen jäädessään eläkkeelle vetovastuun on ottanut luennon pitäjä Katri Lassila-Perini.
Suuri osa luentoa kului kerrottaessa tulevan reissumme alustava ohjelma. Siihen kuuluu niin luentoja kuin vierailuja tutkimuslaitoksen tiloissa. Eräs mielenkiintoinen mahdollinen vierailuohjelman osa on sumukammion rakentaminen. Sumukammion sisällä varattujen hiukkasten kulku näkyy niin sanottuina sumujälkinä. Tämän lisäksi suunnitelmissa on vierailu esim. CMS-koeasemalle, missä esimerkiksi löydettiin Higgsin bosoni.
Luento oli kohtuullisen mielenkiintoinen, oli mukava saada selville millainen ohjelma tulon päällä on, sekä kuulla hieman edellisistä CERNiin tehdyistä reissuista.


Lucas


Fysiikan tutkielmien kirjoittaminen ja julkaiseminen

Päivän kolmannen luennon aiheena oli fysiikan tutkielmien kirjoittaminen ja julkaiseminen. Luennon piti Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta.Siinä käsiteltiin hyvän tutkielman sisältöä ja asioita, jotka tulee ottaa huomioon tutkielmaa tehtäessä ja sitä julkaistaessa.
Tutkielmaa kirjoittaessa lähteet ovat tärkeässä roolissa. Tiedon täytyy perustua useaan lähteeseen ja eri lähteitä tulee arvioida kriittisesti. Lähteet on myös aina mainittava julkaisussa.
Tieteellisten tekstien tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa tai ainakin avata uusia näkökulmia asiaan. Tieteellinen teksti on oltava helposti tunnistettavaa. Siksi tieteellisen tekstin kirjoittajan tulee osata monia taitoja. Väitteille on löydettävä tieteelliset perustelut. Tieteellisen tekstin kirjoittajan on osattava arvioida tekstiään kriittisesti lukijan näkökulmasta. Tieteellisessä tutkimuksessa on tärkeää, että muut voivat toistaa kokeet ja saada saman tuloksen. Näin voidaan olla varmoja tiedon paikkansa pitävyydestä.
Fysiikan alalla tieteellisten tekstien perusrakenne noudattaa varsin vakiintunutta kaavaa: johdanto, metodit, tulokset ja pohdinta.Lopuksi uusi tieto on julkaistava, jotta ihmiset voivat lukea siitä. Hyviä julkaisupaikkoja ovat esim. sanoma- ja viikkolehdet, kirjat, tieteelliset julkaisut jne. Julkaisun jälkeen tieto on kaikkien saatavilla.


Juuso


Vierailu syklotronilaboratorioon ja nanoteknologian tutkimuslaitokseen
Hiukkaskiihdytin Kuva: Nelli K-F


    Opastetulla kiihdytinlaboratoriokierroksella tutustuimme Jyväskylän yliopiston kiihdyttimiin ja muuhun niihin liittyvään laitteistoon. Meille kerrottiin muun muassa laitteiden toimintatavoista ja käyttökohteista. Kiihdytinlaboratorion kiihdyttimillä voidaan muun muassa tehdä materiaalitutkimusta ionisuihkujen avulla, säteilykestävyysmittauksia ja valmistaa lääketieteellisiä isotooppeja.
     Syklotroni on yliopiston suurin laite. Hiukkaset kiihdytetään spiraaliradan ja niitä ohjataan voimakkaiden sähkömagneettien avulla. Sitä voidaan käyttää moniin tarkoituksiin ja sen suihkuvalikoima on Euroopan parhaita. Kiihdyttimen toiminnasta aiheutuu säteilyä, jonka vuoksi syklotronin ympärillä oli kolmen metrin paksuiset betoniseinät.
     Teimme myös ohjatun kierroksen fysiikan laitoksen Nanoscience Centeriin, jossa tutustuimme laboratoriotiloihin, laserlaboratorioon, sekä saimme nopean katsahduksen puhdastilojen toimintaan ja nanomateriaalien valmistukseen. Nanolabrassa tutkitaan muun muassa erilaisten synteettisten materiaalien valmistusta, sekä nanomateriaalien ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia. Tutkimusalana nanotiede onkin verrattain laaja, sillä se yhdistää hyvin sekä kemian, fysiikan että biologian alat.

Valtteri, Jukka ja Sami


Pitkän, mutta antoisan päivän päätteeksi yhteispotretti

Abitti-tikut


Tikut järjestykseen

lauantai 27. elokuuta 2016

Tietokoneen rakenne, verkot ja ylläpito

Teemaviikolla toteutettiin ”Tietokoneen rakenne, verkot ja ylläpito” –kurssi puolen kurssin mittaisena. Opiskelijoita kurssilla oli yhteensä 27. Kurssi aloitettiin tutustumalla tietokoneen komponentteihin, niiden kehitykseen, nykyhinnastoon ja yhteensopivuuteen. Opiskelijat harjoittelivat koulun käytöstä poistetuilla tietokoneilla kasaamista ja päivittämistä.

Seuraava vaihe oli BIOSiin tutustuminen, jonka jälkeen aloitettiin käyttöjärjestelmien asennus. Monet työparit halusivat testata Windows-käyttöjärjestelmän sijasta erilaisia Linux-jakelupaketteja kuten Ubuntu, OpenSUSE, Mint ja tosi vanhoissakin koneissa hyvin toimivaa Damn Small Linuxia.

Luokkaan tehtiin useampia verkkoja ja tutustuttiin lyhyesti kytkimen, reitittimen sekä langattoman tukiaseman toimintaan. WIFI-verkkojen tietoturva-asioita käytiin luonnollisesti myös läpi.

Kurssin lopuksi käytiin tutustumassa kaupungintalon serverihuoneeseen. Yllätys oli monelle suuri, kun huone ei ollutkaan täynnä keskusyksiköitä, vaan paikkaa komisti siisti räkkiservereiden kerros sekä aikamoinen johtoviidakko.

tiistai 23. elokuuta 2016

Neuropsykologian syventävä kurssi

Kevään teemaviikolla oli tarjolla neuropsykologian syventävä kurssi, johon osallistui 20 opiskelijaa. Kurssilla opiskeltiin aivojen eri osia, hermoston toimintaa, neurologisia häiriöitä ja sairauksia sekä neuropsykologisia tutkimusmenetelmiä. Kurssi sisälsi itsenäistä tiedonetsintää, esityksiä, esittävää opetusta ja mielenkiintoista visuaalista materiaalia.


Kurssin kohokohta oli vierailu Seinäjoen keskussairaalaan. Pääsimme tutustumaan kolmeen tutkimusyksikköön. Fysiologian ja isotooppitutkimuksen yksikössä meille esiteltiin mm. autonomisen hermoston testejä ja aivojen tumakekuvauksia, joita tehdään parkinsonin taudin diagnostiikassa. Neurofysilogian tutkimusyksikössä opiskelijat pääsivät koehenkilöiksi. Yhdelle opiskelijalle tehtiin EEG-tutkimus ja muutamat opiskelijat pääsivät osallistumaan magneettistimulaatioon, jonka avulla saatiin koehenkilöiden sormet liikkumaan tahdosta riippumattomasti. Meille esiteltiin myös unitutkimuksen tekoa uniapneasairauden diagnostiikassa. Radiologian yksikössä saimme kuulla erittäin asiantuntevaa esitystä aivokuvantamistutkimuksista mm. magneettitutkimuksesta ja tietokonetomografiasta.



Asiantuntija kertoo aivokuvantamismenetelmistä



Fanni valmiina unitutkimukseen.

Kauhajoen muisteneuvolan sairaanhoitaja vieraili kurssillamme ja kertoi muistineuvolan toiminnasta. Saimme myös kokeilla, millaisista muistitesteistä pitäisi selvitä. Kurssiin sisältyi myös toiminnallinen osuus, jossa pienissä ryhmissä askarreltiin muovailuvahasta aivot. Kurssin ohjelmaan kuului myös poliiisin vierailu. Hän kertoi alueemme huumetilanteesta. Kurssi sisälsi paljon tietoa ja viikon aikana tehdyt tuotokset kootttiin Classroomiin, mistä niitä voi myöhemmin kerrata esimerkiksi yo-kirjoituksiin valmistautuessa.


Oppilaiden palautetta kurssista:
Kurssi oli aika mielenkiintoinen ja sain tietoa monista minua kiinnostavista aiheista, esim. erilaisista sairauksista ja välittäjäaineista.

Oli kiva, että päästiin tutustumaan Seinäjoen sairaalaan ja se on mielestäni ehkä kivempaa kuunnella, kun asiantuntiat kertovat kuin se, että lukee kirjasta samoista aiheista. Oli myös kiva, että muistinsairaanhoitaja ja poliisi kävivät kertomassa niin sanotusti niiden näkökulmasta näistä aiheista mitä ollaan täällä käyty läpi.

Kurssi oli mielenkiintoinen ja se syvensi neuropsykologian tietoja

Tulee varmasti olemaan hyötyä kirjoituksiin valmistautuessa

Aihe oli hyvin mielenkiintoinen ja kiinnostava

Vaihtoviikko on mukava kevennys muuten raskaaseen ja harmaaseen arkeen. Saa myös keskittyä kokonaisen viikon aiheeseen, josta pitää.
Kurssi oli todella mielenkiintoinen ja sain siitä paljon hyödyllistä ja kiinnostavaa tietoa. Ja mielestäni on kiva että kurssista sai erilaisia materiaaleja itselle myöhempään käyttöön.
Vierailu keskussairaalassa oli kiva piristys ja vierailijat, jotka kävivät vierailemassa kurssilla kertoivat kiinnostavista asioista. Erityisesti minua kiinnosti huumausaineet, joista meille kertoi poliisi. Myöskin kurssin aikana tekemämme esitelmät antoivat erilaisen tavan opiskella asioita.
Seinäjoen vierailu ja vierailijat olivat ihan parhaita! Enemmän sai tehdä itse, mikä teki kurssista rennon. Aivojen muovailu oli hauskaa ja videot olivat mielenkiintoisia.

Pidin kurssista ja sen joustavasta suunnitelmasta hyvin paljon. Opin todella paljon uutta, mikä on ihmeellistä ottaen huomioon, että siihen meni vain viikko. Kaikki tuntui hyvältä.

Matka oli kiva ja opettavainen, ja vierailijoiden vierailut todella mielenkiintoiset ja opettavaiset; tykkäsin kovasti niistä ja olisin ehkä voinut kuunnella vielä vähän kauemmin, varsinkin niistä huumejutuista, koska ne vaikuttivat mielenkiintoisilta ja lisäsivät paljon sitä tunnetta, etten koskaan kokeile niitä.



Neuropsykologian kurssi on päättynyt ja paljon on tullut tietoa aivoihin!

Kurssia opetti Sirpa Löytöluoma-Herrala

sunnuntai 21. elokuuta 2016

”Tiedeleirejä” alakoululaisille




Koulukeskuksen K-siiven kattoremontin takia meillä oli kaksi ryhmää viidennen luokan oppilaita vieraanamme keväällä heti tenttikauden loputtua, kun abien poissa ollessa luokkahuoneiden tarve oli pienempi. Heti tilanteen tultua ajankohtaiskesi ryhdyimme suunnittelemaan, mitä kaikkea heidän kanssaan voisi tehdä yhdessä. Kemian työkurssin ryhmien yhteydessä päädyimme pienen tiedeleirin järjestämiseen. Itse leirit kestivät yhden iltapäivän ja ajoittuivat toukokuun puoliväliin.

Kumpikin ensimmäisen vuoden työkurssin ryhmistä jaettiin ryhmiin, jotka suunnittelivat oman pysäkkinsä. Kukin stoppi koostuisi demosta ja oppilastyöstä. Teemaksi valikoituivat polymeerit ja sähkökemia. Oppilastöinä tehtiin mm. pilailulimaa, kaseiinimuovia maidosta, superpalloja, metallin pinnoitusta, sähköä perunalla ja kromatografiaa. Demoina nähtiin tuttuja, näyttäviä klassikoita, kuten elefantin hammastahnaa, pumpuliruutia ja kemiallista tulivuorta. Koko komeuden päätti ”iltasatu”, jossa Puuhapetelle kävi treffeille valmistautuessa hieman köpelösti.

Opiskelijat suunnittelivat siis pareina itse omat rastinsa, laativat itselleen ja oppilaille työohjeet sekä kellottivat rastinsa toisten opiskelijoiden toimiessa koekaniineina. Näin varmistettiin rastien yhdenaikaisuus ja siten jouhevat rastien vaihdot. Opiskelijat olivat palautteen mukaan kovasti innostuneita mahdollisuudesta olla itse opettajan roolissa ja sopivasti hämmästyneitä valmisteluun ja ennakointiin kuluvasta ajasta ja vaivasta, Toivottavasti joku sai myös realistisen kuvan ammatin iloista ja ongelmista mahdollista uravalintaa varten.