Uusia LOPS 2016 mukaisia integraatiokursseja odotelleessa ajattelin narauttaa arkistojen kätköistä esille jo aiemmin kokeiltua ja toimivaksi havaittua materiaalia. Alla jo toista kymmentä vuotta sitten kehitetty Luonnonvesien tila niminen biologian, maantieteen ja kemian integraatiokurssi, joka on toteutettu hieman vaihdellen kolmena eri vuonna Kauhajoen lukiossa. Joinakin vuosina olemme yhdistäneet kurssiin myös vierailun Kauhajoen elintarvike- ja ympäristötutkimuslaitokseen, joka nykyisin toimii Seilabin alaisuudessa.
Kauhajoen lukion vaihtoviikon
kurssi; Luonnonvesien tila
Oppiaineet: Bi/Ge/Kem
Opettajat: Simo
Tolvanen, TuomasYli-Kokko
Ajankohta: Toisen
asteen vaihtoviikko 7.-11.4.2003
Kohderyhmä:Kaikki Suupohjan alueen toisen asteen opiskelijat
Kurssi alkoi maanantaina 7.4. klo 8,50 Kauhajoen lukiolla
aloitusluennolla, jonka piti biologian lehtori Simo Tolvanen. Luennolla
tutustuttiin erilaisiin luonnonvesien tilasta kertoviin, mitattavissa oleviin
indikaattoriarvoihin, ja siihen mitä ne vesistöstä kertovat. samalla
tutustuimme myös erilaisiin vesistötyyppeihin ja niiden esiintymiseen
erilaisissa luonnonympäristöissä. Luennon jälkeen tutustuttiin GPS –paikantimen
käyttöön ja erilaisiin paikkatietojärjestelmiin sekä maanmittaushallituksen
Karttapaikka –verkkosivuihin. Tässä kului aamupäivä. Iltapäivä vietettiin
näytteidenotossa Tuomas Yli-Kokon johdolla. Näytteitä noudettiin Kauhajoen
keskustan alueelta Kauhajoesta ja Kokonkylän alueelta Päntäneenjoesta. Kauhajoesta
näytteet otettiin ennen ja jälkeen kosken selvittääksemme kosken vaikutusta
esim. veden happipitoisuuteen.
Kurssin toinen päivä tiistai alkoi tutustumisella Kauhajoen
jätevedenpuhdistuslaitokselle. Puhdistamolla tutustuttiin kemialliseen ja
biologiseen puhdistuslinjaan sekä uuteen ammonium–ionien saostuslaitokseen.
Puhdistamolta otettiin näyte laitokselta jokeen lähtevästä linjasta. Samalla
reissulla otettiin Aronkylän sillan pielestä näyte Ikkelänjoesta. Näin oli
kaikki Kauhajoen haarat saatu katettua. Tiistai-iltapäivä pyhitettiin hieman
pidemmälle näytteenottoreissulle. Näytteitä haettiin Nummijärvestä,
Spitaalijärvestä sekä Kangasjärvestä. Nummijärvi on happikadosta kärsivä matala
järvi turvetuotantoalueella. Spitaalijärvi on kirkas ja puhdas, mutta
haavoittuvainen järvi Lauhan kansallispuistossa. Kangasjärvi on puhdas
lähdepohjainen järvi hiekkakankaalla Isojoella. Kussakin pisteessä tutustuttiin
karttaan ja pyrittiin havaittavien maastonpiirteiden avulla arvelemaan näytteen
laatua. Samoin kussakin pisteessä kaivettiin GPS –paikannin esiin ja asetimme itsemme
maailmankartalle.
Keskiviikkona käytiin otettujen näytteiden kimppuun lukion
laboratorioluokassa. Näytteiden tutkimisessa käytettiin VWR Eurolabin
vedentutkimussalkkua. Salkun avulla tutkittiin mm. ammonium- nitraatti,
nitriitti- ja fosfaatti-ionien pitoisuudet sekä happipitoisuus,
karbonaattikovuus ja kokonaiskovuus. Salkku mahdollisti tippakokeillaan
tutkimusten helpon ja nopean läpiviennin. Ohjeet oli toki ensiksi käännettävä
suomeksi (valmiiksi käännettyjä voi tiedustella Tuomaalta). Salkun ohjeiden
lisäksi tutkittiin näytteistä mm. näkösyvyys, pH, sameus, lämpötila ja
puskurointikyky. Laboratoriotyöskentelyn parissa kului myös hyvän mittainen
pätkä torstaipäivää.
Osa ryhmistä ehti jo aloittamaan raporttien kirjoittelua
torstain iltapäivästä.
Perjantaina lopeteltiin viimeisiä analyysejä ja tehtiin
kurssipäiväkirjat. Päiväkirjoihin kirjattiin tehdyt kokeet tuloksineen.
Tuloksia vertailtiin maastossa ja kartalta havaittuihin seikkoihin, joiden
avulla pyrittiin selittämään havaitut erot eri vesinäytteiden välillä.
Kurssi soveltui vaihtelevuutensa ansiosta erittäin hyvin
yhden viikon aikana läpikäytäväksi ja sai opiskelijoilta loistavaa palautetta.